Työntekijämme

Soile loukusa

Kielen käyttötaitojen ja sosiaalisen kognition kehitys kiinnostavat minua laajasti sekä tyypillisestä että poikkeavasta kehityksestä käsin. Erityisen mielenkiintoiseksi koen mielen ja kielen yhteistoiminnan – miten toisen henkilön mielen ymmärtäminen näkyy kielen käytössä ja toisaalta, kuinka kielelliset taidot vaikuttavat sosiaaliseen toimintakykyyn.

 

Työskentelyurani aikana olen hankkinut monipuolista työkokemusta (erityissairaanhoito- ja yksityissektori) ja olen toiminut tutkijana Oulun yliopistossa logopedian tutkimusyksikössä sekä myös Englannissa Hertfordshiren yliopistossa pragmatiikan tutkimusryhmässä. Minulla on 20 vuoden kokemus sosiaalisen kommunikaation tutkimisesta. Tällä hetkellä toimin Suomen Puheterapeuttiliiton puheenjohtajana.


Olen keskittynyt erityisesti autismikirjon, ADHD:n ja kielihäiriöiden tutkimukseen. Olen tehnyt väitöskirjan pragmaattisesta kommunikaatiosta, jonka jälkeen jatkoin tutkimusta tutkijatohtorina, akatemiatutkijana sekä useissa tutkimushankkeissa.


Tutkimustyöni pohjalta olen kehittänyt Pragma-testin ja olen myös ollut mukana kääntämässä CCC-2-lomaketta suomen kielelle. Olen kirjoittanut lukuisia julkaisuja sosiaaliseen kommunikaatioon liittyen ja osallistunut mm. autismikirjon Käypä hoito -suosituksen lisätietoja koskevien liitteiden laatimiseen.


Language is the light of the mind”

John Stuart Mill

satu saalasti

Olen valmistunut puheterapeutiksi Oulun yliopistosta 2000 ja väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistosta 2012. Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten näkemämme asiat vaikuttavat kommunikaation sujumiseen ja erityisesti puheen ymmärtämiseen – osana moniaistista havaitsemista tai pelkästään huuliota lukemalla. Olen tutkinut näitä ilmiöitä monitieteisissä tutkimusryhmissä sekä kokeellisen käyttäytymistutkimuksen että aivokuvantamistutkimuksen keinoin.

 

Tutkimuksen ansiosta ymmärrämme paremmin sitä, miten kielellinen ymmärtäminen aivoissa tapahtuu kuullun, luetun ja huulioluetun kertomuksen aikana. Tai miten puheen moniaistinen havaitseminen voi olla erilaista eri yksilöiden välillä. Yksilöllisten erojen syvällisempi ymmärtäminen auttaa meitä myös löytämään parempia keinoja tukea henkilöitä, joilla on erilaisia kommunikoinnin haasteita.

 

Tiedon soveltamisessa minua auttaa kokemus käytännön työstä yliopistosairaaloissa sekä yksityisellä sektorilla. Erityisen laaja-alainen kokemus minulla on arviointityöstä, mikä onkin hyvin kohdennetun tuen perusta.

 

Lopuksi, pedagogisiin opintoihin keskittynyt korkeakoulutukseni auttaa minua tiedon välittämisessä eteenpäin.

 

Tutkittu tieto vie eteenpäin!